Tapaus Eppu:D  

Moikka:^) Tässä ajattelin kirjoittaa edellisestä tunnista, jonka ratsastin sitten Heimolla. Ja Iitukin ol katsomassa tätä ihmeellistä pohkeenväistöä joka meni päin puuta. Heimohan on semmonen kuusivee jota Iitu on ratsastanut ja liikutellut äitinsä kanssa. Njaa... Laukat menee sinänsä LOISTAVASTI mutta kun pitäis alkaa vääntää pohkeenväistöä lävistäjälle & kaviouran suuntaisesti niin hiki tulee vaikka takkiakaan ei ollut. Siellä kun ensinnnäkin saat nuoren hevosen väistämään...:D Sunnuntaina käväsin kattomassa Iitun pollea Hiljaa, joka on kiva ja rauhallinen. Iitu meni ihan nätisti muttei täysin peräänannossa vaan kaula välin alhaalla ja välillä haki asetusta. Valmistautukaa hurjaan tekstiin joka sisältää lähemmäs miljoonaa epäonnistumistarinoita. Oletteko valmistautuneet jo henkisesti ( no en tiedä fyysisestä kuitenkaan:D)? Heippa, päästän teidät menee! Eppu